Mokuso

Budokinder hengitysharjoitus

Lauantaiaamuisin Kalliosuojan tatamilla harjoittelevat lapset yhdessä vanhempiensa kanssa. Lapsilla, ja vanhemmillakin, riittää vauhtia ja touhu ja nauru täyttää tilan.

Olen kokeilumielessä ottanut tavaksi pitää harjoitusten lopuksi pienen hiljaisen hetken, jolloin istumme hetken polvi-istunnassa silmät kiinni syvään hengittäen. Tämän kaltainen keskittyminen ja hiljentyminen ei ole aina aikuisellekaan helppoa, varsinkaan jos ensin on juostu, hypitty ja harjoiteltu 45 minuuttia. Siinä riittää siis haastetta myös innokkaille energiaa pursuaville lapsille. Nuorimmat meillä harjoittelevat budokinderiläiset ovat nimittäin 3-vuotiaita.

Olen usein pitänyt tavoitteena pitää hiljaisuutta noin kymmenen syvän sisäänhengityksen ajan. Aina se ei onnistu, mutta harjoitus tekee mestarin myös tässä. Uskon nimittäin, että pienestäkin harjoituksesta on lapsille paljon hyötyä. Se rauhoittaa, kehittää lapsen keskittymiskykyä, tutustuttaa oman kehon hallintaan sekä valpastaa lasta huomioimaan omaa ympäristöään.

Keskittymiskyky ja rauhoittuminen
Uteliaisuus kiusaa, silmien pitäminen on jännää ja yhdessä hiljaa istuminen saattaa naurattaa. Hiljaisuus ryhmässä vaatii siis paljon keskittymistä. Ehkä sen harjoittelu siksi onkin hyvin tehokas tapa kehittää keskittymiskykyä. Ryhmänä koetulla hiljaisuudella tuntuu myös olevan erityisen rauhoittava vaikutus, niin lapsiin kuin aikuisiinkin.

Oman kehon hallinta
Hengitysharjoitus on hyvä tapa tutustua omaan kehoon eri tavalla kuin tekniikkaharjoituksen tai leikin tiimellyksessä. Omaan hengitykseen keskittyminen antaa lapselle mahdollisuuden rauhassa havannoida kehon tuntemuksia, ja opetella myös hallitsemaan niitä. Pienikin lapsi voi esimerkiksi oppia, kuinka tasainen syvä hengitys rauhoittaa, ja kuinka se helpottaa keskittymistä. Harjoituksen kautta tästä voi olla todellista hyötyä esimerkiksi koulussa tai jännittävissä esiintymistilanteissa.

Oman ympäristön tiedostaminen
Oman hengityksen lisäksi kannustan lapsia kuuntelemaan myös muiden hengitystä. Se voi helpottaa omaa keskittymistä, mutta samalla lapsi joutuu havannoimaan ympäristöään eri aisteilla kuin yleensä. Valppaus oman ympäristön suhteen poikeavissakin tilanteissa on hyvä perusta omalle turvallisuudelle.

Ja jos ei muuta, niin ainakin syvään hengittäminen tasaa hengityksen kovatempoisen harjoitusten jälkeen, ja hetken hiljentymisen jälkeen kotiinlähtö harjoituksista voi sujua hieman rauhallisemmissa merkeissä.

Linda

This entry was posted in Budokinder. Bookmark the permalink. Post a comment or leave a trackback: Trackback URL.

Post a Comment

Your email is never published nor shared. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*
*